Minulla ja seuralaisellani promootio-ohjelmaan kuului seppeleensitojaiset ja promootioakti. Perjantai-iltana riennettiin Jyväskylän Paviljongille yo-lakit päässä keikkuen. Siellä sitten seuralaiset ja muutamat promovendit itsekin väkersivät seppeleitä aktia varten. Seppeleperinne juontaa juurensa antiikin Roomaan, missä voitokkaat hallitsijat kruunattiin seppeleellä. Askartelua seurasi illallinen, jonka jälkeen piti suunnata keräämään voimia lauantaita varten.
Aamupäivällä suunnattiin nokkamme taas kohti Paviljonkia, missä jo parveilikin runsain määrin juhlakansaa. Arvion mukaan promootioaktissa oli paikalla kaikkiaan tuhatkunta henkilöä. Juhlan kiinnostavuutta saattoi lisätä se, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli paikalla vastaanottamassa kunniatohtorin arvon.
Akti kesti muutaman tunnin, ja sen aikana maisterit saivat seppeleensä sekä tohtorit hattunsa ja miekkansa. Sinfoniamusiikki soi, ja nykytanssijakin lavalla pyörähti. Olihan siinä suuren urheilujuhlan tuntua, ainakin viimeistään kun auditorion täytti Maamme-laulu.
Promootioaktia seurasi promootiokulkue Aren aukiolta Taulumäen kirkolle. Siinäkin vaiheessa huomasi hyvin, että tapahtuma oli herättänyt paljon mielenkiintoa: pitkin (loputtoman tuntuista) reittiämme ihmisiä seisoi kaduilla seuraamassa ja kuvaamassa kulkuettamme. Toisaalta ahdisti olla kaiken kansan syynättävänä, mutta toisaalta oli pakko tuntea pientä ylpeyttä siitä, että oli omalla puurtamisella ansainnut paikkansa kulkueessa.
Tiiviistä aikatauluista ja muista stressitekijöistä huolimatta tuntui hassulta palata tänään töihin. Vähän jo pelkäsin, olenko unohtanut kaikki tiedot ja taidot tuon pitkän viikonlopun aikana. Minilomana se kai teki tehtävänsä siis! Työpäivät käyvät kuitenkin vähiin, ja ensi viikolla pitäisi käynnistellä uutta lukuvuotta Laureassa. Elämme mielenkiintoisia aikoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti